torstai 16. tammikuuta 2020

Filocafé: Kevään 2020 ohjelmisto on täällä!


Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvi- tai teekupin ääressä ajatuksia ja luoda syvempää ymmärrystä aiheesta.

Huomaathan, että kevään 2020 Filocafét pidetään kaupungin pääkirjaston monitoimitilassa! Sijainnista lisää tietoa viestin lopussa.



4.2. Filocafé: Liikunnan filosofia

 

Vaikka kreikkalaiset filosofit usein painottivat kehollisen harjoituksen tärkeyttä, sen merkitys heikkeni myöhemmässä länsimaisessa filosofiassa. Useiden merkittävien ajattelijoiden (esim. Hegel, Kant ja Montaigne) on myös mainittu olleen varsin kömpelöitä ja epäurheilullisia. Tämä on kenties osaltaan vaikuttanut siihen, että harvat heistä kommentoivat liikunnan ja urheilun merkitystä ihmiselämässä.

Liikunnanfilosofia eriytyi omaksi tieteenalakseen vasta 50 vuotta sitten, minkä jälkeen filosofian ja liikunnan välistä suhdetta on alettu systemaattisesti tarkastella. Tässä filocaféssa pohdimme, mitä filosofia voi opettaa meille liikunnasta, mitä liikunta voi opettaa meille filosofiasta, ja mitä 'liikunnanfilosofia' voisi olla. Erityisesti keskitymme eksistentiaalifilosofiaan ja Heideggerin, Nietzchen ja Sartren ajattelun soveltamiseen liikunnan ja urheilun maailmassa.

Keskustelun alustaa Noora Ronkainen


18.2. Filocafé: Miksi ihmeessä joogaa?

 

Joogaa voi harrastaa monesta syystä - yleisin syy lienee oman kunnon ja mielialan kohentaminen. Mutta onko se muutakin kuin venyttelyä, muuttaako se mitään ja onko joogalla filosofiaa?

Keskustelun alustaa Mikko Hietaharju


17.3. Filocafé: Henkinen Lauri Rauhalan filosofiassa

 

Lauri Rauhalan (1914- 2016) on sanottu olleen 1900-luvulla filosofisen antropologian ja fenomenologis- hermeneuttisen filosofian tärkeimpiä suomalaisia edustajia sekä ihmistutkimuksen vaikutusvaltaisimpia suomalaisia teoreetikkoja niin filosofiassa, psykologiassa, kuin kasvatus- ja hoitotieteissäkin (Jussi Backman 2009; 2015.)

Ihmisen kokonaisuus voidaan Rauhalan mukaan ymmärtää kolmen ontologisen olemispuolen avulla, jotka ovat: kehollisuus (olemassaolo orgaanisena tapahtumisena), tajunnallisuus (olemassaolo psyykkishenkisenä kokemuksellisuutena) ja situationaalisuus (olemassaolo suhteutuneisuutena omaan elämäntilanteeseen).

Rauhala kiinnitti huomion “henkien sekamelskaan”, ja halusi selkeyttää henkisen käsitettä. Filocafessa tutustut Rauhalan kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja erityisesti sen tajunnallisuuden olemispuolen psyykkis- henkiseen ulottuvuuteen. Sen pohjalta voit osallistua seuraavien teemojen pohdintaan:

Miten henkinen eroaa psyykkisestä?

Miten henkinen eroaa hengellisestä?

Mitä henkinen kasvu tarkoittaa?

Miten henkisyys liittyy hyvään elämään?

Keskustelun alustaa filosofi Piia Koivumäki


21.4. Filocafé: Onko kauneus katsojan silmissä? Filosofista pohdintaa kauneudesta

 

Onko kauneus harmoniaa vai totuuden ilmenemistä taideteoksessa? Onko erilaisia kauneuden lajeja vai onko se jotain universaalia? Voiko kaunis olla rumaa vai onko kauneus vain kulttuurin tuottama illuusio? Filosofit ovat näitä kysymyksiä pohtineet antiikista lähtien. Nyt on meidän vuoromme.

Keskustelun alustaa filosofi Leena Kakkori


Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy! Keskusteluja vetää alustajien lisäksi dosentti Leena Kakkori.


Missä: Monitoimitilassa Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla (Vapaudenkatu 39-41), 3. kerros musiikkiosaston puolella. Kävellessäsi musiikkiosaston tiskille näet oikealle jatkuvan käytävän. Käytävän perällä on monitoimitila. Kirjaston henkilökunta osaa ohjeistaa tarvittaessa kun kysyt monitoimitilan sijaintia.

Monelta:
klo 18.00–20.00

Lisää tietoa: http://jyvaskyla.kriittinenkorkeakoulu.fi/

Yhteys: jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi