Sanaa ”henkinen” käytetään nykyisin laajalti erilaisissa yhteyksissä. Puhutaan esimerkiksi henkisestä kasvusta ja henkisestä maailmankuvasta. Termiä käytetään monella eri alueella, esimerkiksi filosofiassa ja psykologiassa. Psykologi Tony Dunderfelt esittelee Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä: mitä tarkoittaa henkinen ja miten se eroaa hengellisestä. Mitä puolestaan on psyykkinen ja miten se eroaa henkisestä? Tonya haastattelee tutkija Eeva K. Kallio.
Tapahtuma pidettiin 16.2.2021.
Kirjallisuutta: Eeva K. Kallio ja Jenni Spännäri - Viisaus Eeva K. Kallio (toim.) - Development of Adult Thinking: Interdisciplinary Perspectives on Cognitive Development and Adult Learning Lauri Rauhala - Humanistinen Psykologia Lauri Rauhala - Henkinen Ihminen
JIDDU KRISHNAMURTI (1895-1986) Intiassa syntynyt filosofi ja opettaja saavutti laajaa mainetta muutamia vuosikymmeniä sitten, ja on edelleen ajankohtainen. Hänen opetuksensa ytimen voi niukasti sanottuna tiivistää lauseeseen ”Totuus on poluton maa”. Hänen mukaansa mikään teoria, oppi, maailmankatsomus tai käsitejärjestelmä ei voi johtaa totuuteen: ihminen ainoastaan toistelee oppimaansa ja toimii siten aina automatisoituneesti. Uudenlainen mieli tai tietoisuus voidaan saavuttaa hylkäämällä opittu ja takertuminen käsitteisiin. Se, mikä tuo uusi ”tyhjä” opiton ja teoriaton tila on, on ajattelun tavoittamattomissa ja siten non-diskursiivinen. Vaiherikkaan ja jopa hyvin erikoisen ja ristiriitaisenkin elämän elänyt Krishnamurti kiersi puhujamatkoilla ympäri maapalloa. Hänen tuotantonsa kattaa useita kymmeniä kirjoja, jotka osin sisältävät keskusteluja huippututkijoiden kanssa, mm. kvanttifyysikko David Bohm sai Krishnamurtista innostuneen keskustelukumppanin. Suurin osa näistä eri henkilöiden kanssa käydyistä tietoisuuden rakennetta, mieltä ja ajattelua koskevista syvistä dialogeista on videoitu ja avoimesti netissä katsottavissa. Hänen aloitteestaan perustettiin kouluja Englantiin, USA:an ja Intiaan ja nykyisin suurimmassa osassa maita on olemassa myös Krishnamurti-tiedotuskeskus. Jyväskylän Kriittisen korkeakoulun Krishnamurti-iltaan osallistuu neljä puhujaa, joilla kaikilla on jonkinlainen pidempiaikainen kiinnostus Krishnamurtin ajatteluun.
Ohjelma:
Juha Olavinen (Filosofiklubi, Kriittinen korkeakoulu): Johdattelu Krishnamurtin elämään
Timo Airaksinen (Helsingin yliopisto): Oman sisäisen tyhjyyden hyväksyminen
Paavo Pylkkänen (Helsingin yliopisto): Voiko ajatusprosessia havainnoida?
Heikki Peltola (KM, tietokirjailija): Kommentaaripuheenvuoro
Keskustelun vetäjänä toimii Severi Hämäri Kriittiseltä Korkeakoululta
Veli-Matti Värri perustelee puheenvuorossaan eksistentiaalista ahdistusta muistutuksena siitä, että individualistisen kulttuurin tai sosiaalisen moraalin vastaukset eivät riitä, kun elämänsä rajallisuuden tiedostava kysyy, kuka olen ja miksi elän. Oman elämänsä rajallisuuden tiedostanut ymmärtää, ettei kysymys ole vain yleisesti ihmisen traagisesta osasta, kuolevaisuudesta, vaan minun erityisestä ja ainutkertaisesta elämästäni ja sen ohimenevyydestä. Elämänsä traagisuuteen herännyt tuntee eksistentiaalista ahdistusta, jota Värri luonnehtii itseyden kutsuksi.
Veli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Värrin tutkimustoiminta on keskittynyt pääosin kasvatuksen filosofian ja etiikan peruskysymyksiin, sittemmin ekofilosofiaan ja ympäristökasvatukseen. Värrin filosofian väitöskirjasta Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään otettiin viides painos vuonna 2004. Kaksi vuotta sitten Vastapaino julkaisi Värrin teoksen Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Kirja oli ehdolla vuoden 2018 tiedekirjaksi. Siitä otettiin toinen painos helmikuussa 2019.
Eksistentiaalinen ahdistus logoterapian näkökulmasta
Viktor E. Franklin ihmiskäsitys kiteytyy lauseeseen ”Logoterapia pitää ihmistä olentona, jonka pääasiallisena huolena on tarkoituksen täyttyminen ja arvojen toteuttaminen.” Ihmisen menettäessä tarkoituksen ja päämäärän elämässään puhutaan eksistentiaalisesta tyhjiöstä ja eksistentiaalisesta turhaumasta. Nämä käsitteet ovat lähellä Jean Paul Sartren eksistentiaalisen ahdistuksen käsitettä, kuitenkin Franklin lähestymistapa on toinen. Franklin lähtökohta on filosofian lisäksi psykoterapia, psykiatria ja lääketiede. Puhutaan sitten eksistentiaalisesta ahdistuksesta tai eksistentiaalisesta tyhjiöstä niin kuitenkin aikamme jättimäiset ongelmat covid-19 ja ilmastokriisi/katastrofi/muutos ovat asettaneet meidät aivan uuteen hyvin ahdistavaan ja ankaraan tilanteeseen. Ahdistus sinänsä ei ole pelkästään huono asia, mutta ei ole hyvä ahdistuksen saadessa liian suuren osan päivittäisestä elämästä. Logoterapia on keskittynyt merkityskatoon ja ahdistukseen pyrkien tuomaan ihmiselle toisenlaisia ja uusia helpottavia näköaloja.
Leena Kakkori on Jyväskylän yliopistossa väitellyt kasvatusfilosofian dosentti ja logoterapeutti. Hänen vastaanotto sijaitsee Jyväskylässä.
Keskustelun vetäjänä toimii Eeva K. Kallio ja moderaattorina Oskar Repo Jyväskylän Kriittiseltä Korkeakoululta.
Seminaarin alusta ja lopusta on leikattu puheenvuoroja pois ääniongelmien vuoksi.
