Hyvä paha medikalisaatio

 

Pohditko medikaalisaation ilmiötä? Ihmetteletkö, miksi yhä useammat inhimilliseen elämään kuuluvat ilmiöt diagnosoidaan lääketieteellisesti epänormaaleiksi häiriöiksi, jopa sairauksiksi? Pohditko, miksi yhä useammat ihmiset leimataan sairaaksi jonkin persoonallisuuden piirteen tai käyttäytymisen perusteella? Suhtaudutko kriittisesti psykiatristen diagnoosien ja lääkehoidon lisääntymiseen? Onko epäeettistä, että yhteiskunnassa saa virallista ja kohtuuhintaista tukea elämänongelmiin (esim. valtion tukemaan kuntoutuspsykoterapiaa) vain, mikäli ”on hankkinut” itselleen psykiatrisen diagnoosin (joka seuraa potilastiedoissa lopun elämän)? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat medikalisaation taustalla?  Medikaalisen sairausoletuksen tavoitteena on poistaa mielenterveyshäiriöihin ja addiktioihin liittyvää sitkeää häpeäleimaa eli stigmaa. Onnistuuko medikaalinen sairausajattelu pyrkimyksessään, vai voiko leimallisen yksilökeskeinen sairausoletus diagnosointeineen jopa lisätä stigmaa? Kysymys psykomedikalisaatiosta on kompleksinen. Pohdimme keskustelutilaisuuksissa myös, onko olemassa myönteistä medikalisaatiota? Mikä puolestaan on epäoikeutettua medikalisaatiokritiikkiä? Kurssin ajatus on filosofinen: tärkeintä ei ole niinkään yksi ainoa ja oikea vastaus, vaan hedelmälliset kysymykset ja erilaiset kriittiset perustellut näkökulmat.

Tule pohtimaan yhdessä toisten teemasta kiinnostuneiden kanssa medikalisaation ilmiötä. Intressisi medikalisaatioon voi olla ammatillinen, omakohtainen, tieteellinen tai voit olla vain utelias. Kyseessä ei ole ns. opetusluennot, vaan kyse on enemmänkin keskustelevasta lukupiiristä filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan (1914-2016) tekstin Medikalisaatio ja psyykkiset häiriöt (2000) https://journal.fi/tt/article/view/58214/19878 pohjalta. Teksti on 4 sivua pitkä ja löytyy linkin takaa kokonaisuudessaan.

Minikurssi on ilmainen ja avoin kaikille!

Rauhalan kirjallisen tuotannon kattava teema on kriittinen suhtautuminen elämänongelmien lääketieteellistymiseen, ”aivojen osuuden liioitteluun” sekä sairaus-käsitteen käyttöön psyykkisten häiriöiden yhteydessä eli (psyko)medikalisaatiokritiikki. Rauhalan mukaan psyykkiset häiriöt eivät ole elimellisten tautien kaltaisia ”fyysisiä” sairauksia, vaan hän hahmottaa erilaisia inhimillistä kärsimystä tuottavia ilmiöitä myös käsitteillä: huono olemassaolo, maailmankuvan epäsuotuisuus, mentaalinen ongelma, elämäntaidon ongelma ja elämänongelma.

Rauhalan mukaan ”Medikalisaatio eli ihmisen tutkimisen ja häntä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen on yksipuolisen biologisen ajattelutavan tuottama kulttuurinen vääristymä. Tieteellisellä ajattelulla sitä ei voida perustella. Se näyttää sisältävän oletuksen, että ihminen on homogeeninen kokonaisuus, joka siksi olisi kattavasti biologisesti tutkittavissa ja siinä saatujen tuloksien pohjalta kaikissa ongelmissaan autettavissa.”

Milloin: 7.10 ja 14.10,  klo 17:30-19

Missä: Zoomissa, voit osallistua lataamalla Zoom-ohjelman täältä: https://zoom.us/

Voit liittyä tapahtumaan ja keskusteluun alla löytyvistä linkeistä ilmoitettuna ajankohtina.

Klikattuasi linkkiä odota, että tilaisuuden pitäjä päästää sinut mukaan keskusteluun.

Kurssin vetäjänä toimii YTM, filosofian väitöstutkija Piia Koivumäki Jyväskylän yliopistosta.

Ohjelma:

1 tapaaminen (7.10. klo 17:30-19):

Minikurssin tavoite

Alustus 20 min (Rauhalan ura ja tuotanto, lyhyt johdatus kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen)

Keskustellaan Rauhalan tekstin johdannosta ja luvusta Ihmiskäsitys

Keskustelu kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ulottuvuuksista: kehollisuus, tajunnallisuus ja situationalisuus

Medikalisaation määritelmiä ja keskustelua

Ohjeet seuraavaan kertaan

2. tapaaminen (14.10. klo 17:30-19):

Alustus 20 min

Keskustelua Rauhalan artikkelin luvuista Maailmankuvan epäsuotuisuus ja Auttamisen keinoja

Alustus 10 min ja keskustelu kysymyksistä:

Mitä oletuksia medikalisaation taustalla on?

Mitä positiivisia ja negatiivisia seurauksia yhteiskunnan medikalisoitumisella on?

Vapaata keskustelua

Palaute

Linkit tapaamisiin:

Tapaamiskerta 1: https://zoom.us/j/98977674421

Tapaamiskerta 2: https://zoom.us/j/95295745515

Tapahtuman järjestää Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu

Kysyttävää? Ota yhteyttä!

jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi

http://jyvaskyla.kriittinenkorkeakoulu.fi

 

22.9. Filocafé: Kardinaalihyveet

Huom! Filocafé on nyt etätapahtuma!

Milanon piispa Ambrosius 300-luvulla oli ensimmäinen, joka nimesi antiikista juontuneet viisauden, rohkeuden, kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden hyveet kardinaalihyveiksi.  Antiikissa Platon liitti nämä hyveet sielun erilaisiin toimintoihin. Viisaus (kr. fronêsis) on järjen hyvää ja oikeaa toimintaa ja rohkeus (kr. andreia) ohjaa järkeä halujen hallinnassa niin, että esimerkiksi pelko ei pelottavassa tilanteessa saa valtaa. Kohtuullisuus (kr. sôfrosynê) taas liittyy haluihin, ja hyveenä se ilmenee siten, että ihmisen halut ovat hänen järkensä hallinnassa. Oikeudenmukaisuus (kr. dikaiosynê) on muihin hyveisiin nähden erityisasemassa, koska se säätelee sielun kokonaisuuden toimintaa ja siten myös muita hyveitä. Nykypäivänä emme niinkään puhuisi sielusta vaan ennemmin mielestä ja omastatunnosta. Kristillinen etiikka on tuonut kolme muuta hyvettä kardinaalihyveiden lisäksi: uskon, toivon ja rakkauden.

Syksyn 2020 Zoom-Filocafeessa tulemme pohtimaan hyveitä eri näkökulmista. Mitä hyveet ovat? Onko hyveiden mukainen elämä mahdollista ja tarvitsisimmeko uudenlaisia hyvitä? Pitäisikö hyveet päivittää tilanteessamme vai onko hvye-etiikka ylipäätään mahdollista globalisaation, ilmastokriisin ja koronan aikakautena? Filocafeen vetäjänä toimii Leena Kakkori ja paikalla on myös Oskar Repo osallistumassa ja huolehtimassa Zoomin-käytöstä. Mahdollisuuksien mukaan alustukseen ja keskusteluun liittyy kulloisenkin aiheen erityisasiantuntijoita.

Filocafé:seen voit osallistua lataamalla Zoom-ohjelman täältä: https://zoom.us/

22.9. aloitamme Filocafén klo 18. Voit liittyä tapahtumaan ja keskusteluun tästä linkistä: https://zoom.us/j/94246691545
Klikattuasi linkkiä odota, että tilaisuuden pitäjä päästää sinut mukaan keskusteluun.

Tilaisuus on ilmainen ja vapaa kaikille kiinnostuneille!

Tapahtuma päättyy klo 20.

SYKSYN AIKATAULU:

22.9.  Kohtuullisuus.
Kohtuullisuus (σωφροσύνη, sōphrosýnē; Latin: temperantia): Itsekontrollin harjoittamista, selväjärkisyyttä, himojen hallintaa, itsetuntemusta. entä kohtuullisuus kulutuksessa?

20.10 Rohkeus
Rohkeus (ἀνδρεία, andreía; Latin: fortitudo): Voimaa ja kestävyyttä ja kykyä kohdata oikein pelko, epävarmuus ja uhka. Miehen vai naisen rohkeus?

17.11. Viisaus
Viisaus (φρόνησις, phrónēsis; Latin: prudentia; Sophia, sapientia), Järjen hyvää toimintaa niin, että kykenemme toimimaan oikein, oikeaan aikaan ja kaikissa tilanteissa. Entä viisauden harjoitus, kontemplaatio?

15.12. Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuus (δικαιοσύνη, dikaiosýnē; Latin: iustitia): Reiluutta ja oikeamielisyyttä. lähellä viisautta. Suuri oikeudenmukaisuus koskee kaikkia hyveitä, pienempi oikeudenmukaisuus vaihtoa ja kaupankäyntiä. Entä oikeudenmukasiuus ja demokratia?

Tapahtuman järjestää Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu
jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi
http://jyvaskyla.kriittinenkorkeakoulu.fi/

Häiriö ryhmässä - Kuinka käsitellä ryhmän ongelmatilanteita?

 

Ryhmissä tehdään paljon muutakin kuin sitä, mikä on ryhmän varsinainen tehtävä.

Ryhmiä käytetään paljon monilla elämänalueilla. Esimerkiksi koulutuksessa ryhmät ovat yleisin opiskelijan oppimisympäristö. Usein oletetaan, että ryhmässä esiintyvät häiriöt ja ongelmatilanteet ovat ei-toivottuja ja hankalia ilmiöitä – ryhmässä pitäisi olla aina ”kivaa”.

Psykodynaamiset ryhmäteoriat auttavat katsomaan ryhmän toimintaa pintaa syvemmältä. Ryhmä pyrkii aina toimimaan mielekkäästi, vaikka se ei siltä pinnallisesti näyttäisikään. Toisaalta ryhmässä tapahtuu paljon sellaista, osallistujille vaikeasti havaittavaa, joka ohjaa ryhmän tapahtumia ryhmän jäsenten tätä näkymättömän vaikutusta kuitenkaan tiedostamatta. Tässä työpajassa ryhmän häiriöitä ei nähdä pelkästään kielteisinä tapahtumina tai ongelmina, vaan ensiarvoisen tärkeänä tietona ryhmästä ja sen työskentelyolosuhteista. Ongelmatilanteisiin ja häiriöihin ryhmässä voi opetella suhtautumaan tutkivalla mielellä, ei nopeasti poistettavina ilmiöinä.

Ajankohta: to 17.9, klo 17-20

Paikka: Kirjailijatalo, Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä

Kurssimaksu: työssäkäyvät 25e; opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 10e

Ilmoittautumiset osoitteeseen: jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi

Osallistujia: max. 20

Järjestäjä: Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu

Järjestäjän nettisivut: http://jyvaskyla.kriittinenkorkeakoulu.fi/

Työpajaa ohjaa KT, FM Tiina Nikkola Jyväskylän yliopistosta. Hänellä on myös psykodynaaminen työnohjaajakoulutus (FINOD). Nikkola on tällä hetkellä kiinnostunut erityisesti ryhmien ongelmatilanteista ja on kirjoittamassa artikkelia “Häiriö on ryhmän hyödyntämisen ydin” julkaistavaan kirjaan. Hän on väitellyt vuonna 2011 ryhmässä toimimisesta ja syntipukki-ilmiöstä opiskeluryhmässä, perustuen Bionin psykodynaamiseen teoriaan. Nikkola on myös tehnyt tähän tutkimukseen perustuvaa pitkäkestoista ryhmänohjausta yli 15 vuotta, ja on JY:ssa toimivan luokanopettajakoulutuksen integraatioryhmän perustaja ja johtaja (ks. tarkemmin https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/integraatio)

Ilmoittautuminen viimeistään 10.9.2020 osoitteeseen jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi. Tämän jälkeen voi kysyä vapaita paikkoja. Ilmoittautumisen voi peruuttaa maksutta ilmoittautumisajan päättymiseen saakka. Tämän jälkeen tapahtuneesta peruutuksesta/poisjäännistä veloitamme puolet (50 %) kurssimaksusta. Jos kurssille jättää tulematta eikä sitä ole peruuttanut, peritään maksu kokonaan.