lauantai 16. helmikuuta 2019

TAOLAINEN METAFYSIIKKA 1: KIINALAISTA KEHOVIISAUTTA - QIGONG-LEIRI JYVÄSKYLÄSSÄ 23-24.3.2019


Meillä on ilo esitellä uusi qigong-muoto juuri Jyväskylässä. Viikonloppu toteutetaan Jigotain taiji-jaoksen ja Jyväskylän Kriittisen Korkeakoulun yhteistyönä. Qigong on helppoa liikuntaa, jolla ylläpidetään omaa terveyttä.



Ilmoittautuminen on alkanut, leirille voidaan ottaa noin 35 osallistujaa, joten varmista paikkasi ajoissa. Email: jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi. Lasku ja tarkemmat tiedot lähetetään ilmoittautuneille. Huomaa peruutusehdot.

Lue lisää tästä  qigongmuodosta.


TERVETULOA!


perjantai 15. helmikuuta 2019

KEVÄÄN 2019 FILOCAFÉT RAVINTOLA SAUMASSA




Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvi- tai teekupin ääressä ajatuksia ja luoda syvempää ymmärrystä aiheesta.


15.1. Filocafé: Pyhä

Mikä on pyhää? Mitä pyhällä tarkoitetaan? Onko mikään pyhää? Tule mukaan kuuntelemaan ja jakamaan ajatuksia pyhästä. Keskustelun alustaa yliopiston lehtori YTT Olli-Pekka Moisio, Jyväskylän Yliopisto


12.2. Filocafé: Taide on välttämätöntä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa.

Taide on välttämätöntä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Taide voi parantaa elämänlaatua ja olla osa resilienssiä. Keskustelun alustaa Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija Paula Kangasniemi


12.3. Filocafé: Utopiat

Utopiat eivät vain maalaile parempaa maailmaa vaan myös suhteellistavat nykyisyyttä. Utopioiden rinnalla nykyisyys näyttäytyy vain yhtenä mahdollisena asiantilana. Kyky kuvitella vaihtoehtoja avautuu. Utopiat ovat paitsi toivon ja halun ilmaisuja, niin myös nykyisyyttä vastaan esitettyä kritiikkiä. Keskustelun alustaa tohtoriopiskelija Jyväskylän yliopistosta, Keijo Lakkala


9.4. Filocafé: Eletty luonto

Mitä ovat keholliset kokemukset, joissa kokija on ikään kuin sisällä jossakin luonnontilassa ja maisema on osa häntä itseään: kun hän kulkee sateella metsässä, tai kylmässä tuulessa tunturilla, tai on asettautunut nuotiolle yöksi. Mikä on eletyn luonnon merkitys silloin kun halutaan suojella luontoa. Kun luontoa ei pidetä vain välineenä. Keskustelun alustaa yliopisto-opettaja YTL Petri Kuhmonen

=============================================

EI ENNAKKOILMOITTAUTUMISTA, VAPAA PÄÄSY. Keskusteluja vetää alustajien lisäksi logoterapeutti, YTT Leena Kakkori. Osta kuppi kuumaa ja pientä purtavaa ja antaudu keskustelulle!

Missä: Ravintola Sauma (Vapaudenkatu 57, Jyväskylä) https://ravintolasauma.fi/
Kellonaika: klo 18.00–20.00
Tiedustelut: jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kiitämme ravintola Saumaa tilojen tarjoamisesta!
http://jyvaskyla.kriittinenkorkeakoulu.fi

Viisaus vaeltaa - Kriittisen korkeakoulun 50-vuotisjuhlaseminaarin satoa 9/2018: Esko Paakkola

Kriittisen korkeakoulun Yhteisöllinen viisaus-juhlaseminaari, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Jyväskylän yliopisto, 28.9.2018 

Viisaudesta Mestari Kongin Keskusteluiden mukaan, KT Esko Paakkola (Kriittisen korkeakoulun pääsihteeri 1985-1996) 6.9.2018 


Mestari Kongin 孔子 eli tutummin Kungfutsen (lat. Confucius) yksi merkittävä käsite on viisaus. Hänelle viisaus on ihmisen ominaisuuksista korkeimpia ja sen voivat saavuttaa vain todella harvat. Hän mm. torjuu tämän ominaisuuden itseltään, kun sitä hänelle tarjotaan.

Itse asiassa Mestari Kong sijoittaa viisauden syvästi viisaiden muinaisten hallitsijoiden Yao, Shun ja Yu ominaisuuksiksi. Hän korottaa heidät lähes pyhiksi viisaiksi. Näin ihanteellisen menneisyyden suuret hahmot asetetaan loistaviksi esimerkeiksi ja tavoittelun kohteiksi. Mestari Kongin nykyisyyteen nähden hahmot olivat jo niin kaukana (n. 2300–2070 eKr.), ettei jäljellä ollut enää kovin yksityiskohtaista tietoa heidän kyvyistään ja tekemisistään. Heillä kullakin oli kuitenkin legendojen mukaan myös erityisiä käytännöllisiä ansioita esimerkiksi veden kanavointien ja tulvien hoitamisen, kalenterin kehittämisen ja hyveellisyyden vuoksi. Näin heidät voitiin korottaa esikuviksi vielä 551-479 ekr., jolloin Mestari Kong eli. (tarkemmin esim. Eno 2018)

Pyhät viisaat menneisyyden hallitsijat olivat lähes täydellisiä hyveellisyydessään. Mestarin mukaan Yao oli hallitsijana ainoana Taivaan veroinen. Taivas oli kaikkein korkein instanssi Mestarin filosofiassa ja se antoi oikeutuksen valtaan. Taivaan tahto oli tunnettava (XX.3), ilman sitä ei ollut esimerkillinen ihminen. Esimerkillinen ihminen, herrasmies eli gentlemanni oli hyveellinen ihminen.

Usko hyveellisyyden voimaan on Mestarin teoksessa suuri. Muinainen hallitsija Shun oli hyveellisyydessään niin täydellinen, ettei hänen tarvinnut tehdä mitään valtakuntaansa hallitessaan. ”Miten hän toimi? Hän istui valtaistuimellaan etelään katsoen, ojennuksessa ja arvokkaasti. Siinä kaikki.” (XV.5.)

Muinaisten pyhien viisaiden hyveellisyydestä Mestari antaa käsityksen kuvatessaan Yu ruhtinasta: hän joi ja söi yksinkertaisesti, pukeutui vaatimattomasti, asui karusti ja käytti kaikki voimansa kastelukanavien rakentamiseen. Ainoan poikkeuksen vaatimattomuuteen teki esiintyminen hovissa, tällöin hän esiintyi komeassa viitassa ja päähineessä. (VIII.21)

Viisaus ja hyveellisyys kuuluvat yhteen. Tuskin voi olla viisas Mestari Kongin mielessä ilman suurta hyveellisyyttä. Taivaan mandaatti hallitsemiseen kuului täydellisen hyveelliselle hallitsijalle. Yao oli niin hyveellinen, ettei kansa löytänyt sille enää nimeä.

Mitä Mestari Kong sitten ymmärtää viisaalla? Mitä ominaisuuksia siihen kuluu? Ja miten viisas toimii?

Tärkein viisauteen liittyvä asia, jota Mestari korostaa on esikuvallisen henkilön toimiminen kansan ja rahvaan eduksi. Tällainen henkilö auttaa kaikkia ja hankkii etuja kansalleen. Mestarin oppilas kysyi voitaisiinko tällaista esikuvallista henkilöä kuvata hyveelliseksi. Mestari on kuitenkin tyytymätön tähän nimitykseen ja katsoo tällaisen henkilön olevan syvästi viisas (sage). Eivät edes Mestarin suuret ihanteelliset keisarit Yao ja Shun olisi moittineet sellaista henkilöä. (6.28.1; VI.30)

Myös yhteiskunnallisen harmonian ylläpitäminen kuuluu viisauteen. Eräs oppilas kysyi, mikä muodostaa viisauden. Mestari vastasi: työ tavallisten ihmisten keskuudessa sosiaalisen harmonian varmistamiseksi, henkien kunnioittaminen ja etäällä pitäminen – tätä voidaan kutsua viisaudeksi. (6.20; VI.22; 6.22s)

Ehkä kolmantena momenttina viisaudessa on hyveellisyyden etsintä. Se liittyy olennaisella tavalla edellä mainittuihin viisauden tekijöihin: Esimerkillinen ihminen jalostaa itseään löytääkseen kunnioituksen ja kasvattaa itseään tuodakseen rauhan kaikille ihmisille. Itsen kasvattaminen ja rauhan tuominen sitä kautta kaikille ihmisille on jotain, jota myös Yao ja Shun olisivat pitäneet vaikeana. (14.45; 14.42s)

Neljäntenä tärkeänä seikkana, joka liittyy Mestari Kongin ajatuksissa viisauteen on kyky ymmärtää asioita ja tehdä johtopäätöksiä. Viisas ei hämmenny asioiden monimutkaisuuden edessä ja toimii epäröimättä. Voisi tekstiyhteyden ja erilaisten käännösten perustella arvioida, että viisaalla on tietoa ja arvostelukykyä. Hän näkee asioiden tärkeyden oikein. Hämmentymättömyyteen viitataan kahdessakin kohtaa. (9.28; 14.30.2; XIV.28)

Kansan eduksi toimiminen ja yhteiskunnallisen harmonian ylläpitäminen ovat Mestari Kongille ensisijaisen tärkeää. Aika, jolloin hän eli oli hyvin sotaisaa ja rauhatonta. Yhteiskunnalliset levottomuudet olivat suuria. Hänen elämäntyönsä intressi oli yritys luoda järjestystä hyvin sekaviin yhteiskunnallisiin oloihin. Tuon ajan Kiina oli jakautunut lukuisiin pieniin valtioihin. Valtiot olivat luonteeltaan perimysvaltioita, feodaalisia ja patriarkaalisia sääty-yhteiskuntia ja ne olivat joutuneet ajan muutosten pyörteisiin. Feodalismi ja aristokratia olivat rappeutumassa. Valtiot kävivät keskenään jatkuvasti sotia, kahinoivat ja liittoutuivat toisiaan vastaan.

Mestari Kong siis asettaa viisauden suureksi ideaaliksi. Viisautta on erityisesti kansan edun, yhteiskunnan harmonian ja rauhan hyväksi tehtävä työ. Se edellyttää itsekasvatusta, joka tarkoittaa jatkuvaa hyveellisyyden etsintää ja arvostelukyvyn kehittämistä. Hyveellisyyden ja ihanteiden tavoittelu on jatkuvaa kamppailua jokaisessa meissä. Jotta yhteiskunta voisi hyvin, vaatisi nykyaikainen Mestari siihen taisteluun myös koko kansan osallistumista.

Seuratkaamme siis kaikki nykyaikaista ruhtinas Yuta: hän joi ja söi yksinkertaisesti, pukeutui vaatimattomasti, asui karusti ja käytti kaikki voimansa yhteiskunnan ja ympäristön parantamiseen.


LÄHTEET

Confucius (1979) The Analects (Lun yü). Transl. with an Introduction by D.C. Lau. London: Penguin Books.

torstai 7. helmikuuta 2019

Filocafé: Taide on välttämätöntä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa


Kuva: pixabay.com lisenssi: creative commons CC0

Taide on välttämätöntä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Taide voi parantaa elämänlaatua ja olla osa resilienssiä.

Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvi- tai teekupin ääressä ajatuksia ja luoda syvempää ymmärrystä aiheesta.

Keskustelun alustaa Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija Paula Kangasniemi. Keskusteluja vetää alustajan lisäksi logoterapeutti, YTT Leena Kakkori.

EI ENNAKKOILMOITTAUTUMISTA, VAPAA PÄÄSY.

Ota kuppi kuumaa ja pientä purtavaa ja antaudu keskustelulle!

Missä: Ravintola Sauma (Vapaudenkatu 57, Jyväskylä) https://ravintolasauma.fi/

Milloin: 12.2. klo 18.00–20.00

Jyväskylän Kriittisen Korkeakoulun yhteistiedot: jyvaskyla@kriittinenkorkeakoulu.fi

Kiitämme ravintola Saumaa tilojen tarjoamisesta!